Aloitetaanpa kertomalla miten toisen siskoni ja minun välit katkesivat. Kutsutaan siskoani nyt vaikka Niinaksi. Esikoiseni synnyttyä Niina alkoi seurustella Riston kanssa. Risto osoittautui todella mukavaksi mieheksi, omasta mielestäni jopa oudoksi valinnaksi Niinalle. Niinaa oli aina kiinnostanut miehet, jotka eivät kuulu kenenkään äidin vävypoika toiveisiin. Niinan miehissä oli joka kerta ainakin yksi näistä piirteistä: alkoholisti, väkivaltainen, uskoton, narkomaani, äkkipikainen (josta johtuen vaarallinen kun ei tiennyt mitä odottaa), lapsellinen (saattoi riideltyä tehdä katoamistempun tai lähteä humalassa ajamaan etc..).
Risto oli kuitenkin eri maata. Kyllä hänellekin alkoholi maistui, mutta harvoin ja vain pari. En tainnut nähdä häntä vuoden aikana kuin kerran humalassa. Hän myös rakasti Niinaa koko sydämellään, piti huolta Niinasta ja hänen lapsistaan.
Tuohon aikaan olin Niinan kanssa lähes päivittäin tekemisissä. Teimme kaiken yhdessä, olimme enemmän kuin vain siskokset, olimme parhaat kaverit.
Seuraavana vuodenvaihteen olimme eri paikoissa, Niina oli toisen siskomme, Tainan luona. Siellä kaikki muuttui. Niina ilmoitti, että oli löytänyt toisen miehen, Kimin. Niina unohti Riston, vietti kaiken aikansa Kimin kanssa. Hän myös muuttui. En näin jälkikäteen osaa sanoa miten, hän vain muuttui.
Kimin kanssa he menivät naimisiin. Samaan aikaan heidän elämänsä muuttui. Aika pian sain kuulla että Kimi ja Niina käyttivät huumeita. En tiedä vieläkään mitä, lievemmistä se alkoi, aika pian jo suonensisäisiin.
Tässä vaiheessa laitoin välit poikki. En halunnut olla lähelläkään huumeita, enkä huumeiden käyttäjiä, halusin myös suojella pientä lastani tältä kaikelta.
Jonkin aikaa Niina yritti laittaa viestiä ja soittaa, se loppui kun vaihdoin numeron pre-paidiin.
Hetki tämän jälkeen Niina oli miehensä, lastensa ja joidenkin kavereidensa kanssa kesämökillämme. Äitini saapui paikalle ja löysi ruiskun. Niina kysyi ensin, oliko siinä neula kiinni. Kun äitini vastasi että ei, Niina väitti sen olevan lasten lääkeruisku. Äitini raivostui ja ajoi koko porukan pois paikalta. En muista mahtoiko soittaa poliisitkin perään.
Näin siis välimme katkesivat. Välillä olen kaivannut Niinan seuraa, olimmehan todella läheisiä. Mutta ymmärrätte myöhemmin miksi nykyään vihaan häntä, vaikka hän on siskoni ja tulee (ikävä kyllä) aina olemaankin, vihaan häntä. Tilanne olisi eri, jos hän ei koskaan olisi sekaantunut humeisiin, luultavasti olisimme edelleen läheisiä. Mutta asialle ei voi mitään, kun huomasin ettei hän aio jättää huumeita, päätin että en ole Niinan kanssa enää koskaan tekemisissä. Ehkä kamalasti ajateltu, mutta se päätös pitää. Jatkakaa lukemista, selvitän asiaa teille pala kerrallaan. Pyydän jo etukäteen anteeksi, en muista kaikkea, varsinkaan täydellisesti mutta kaikesta yritän kertoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti